9 kuukautta ilman shampoota

Nyt on 9 kk siitä ku siirsin shampoo- ja hoitoainepullot vessan kaapin perälle jemmaan. Nyt ne ovat sieltä hävinneet roskapöntön syövereihin yhtä vierasvara pulloa lukuunottamatta.

Hiuksia olen pessyt vaihtelevasti 1-2 kertaa viikossa, toisinaan kananmunalla, toisinaan pelkällä vedellä (jossa saa kivasti lykättyä varsinaista pesua päivän pari eteenpäin) ja ruokasoodalla.

Hiuksiin jätettävän hoitoaineen käytönkin lopetin kevään aikana ja on kuulkaa pehmeät hiukset. Luonnonkiharan hiuksen perusongelma: karheus, on taakse jäänyttä.

Näin kesällä parhaiten itsellä on toiminut ruokasooda-vesiseoksella pesu: Lasillinen vettä johon liuotetaan 1 rkl ruokasoodaa. Tämä kaadetaan päähän samalla päänahkaa hieroen. Sitten hierotaan vielä lisää kun olet kaatanut koko mukillisen hiuksiin ja saat toisenkin käden vapaaksi ja sitten vain huuhdellaan hyvin.

Kun pesee ruokasoodalla kannattee käyttää etikkaa tai sitruunamehua, jolla huuhtelee hiukset vielä soodapesun jälkeen. Tasapainottaa hiusten ph:ta. Laimenna etikka/sitruunamehu: 2 rkl etikkaa/sitruunamehu lasilliseen vettä. Jos haluat hiukset voi kuivata suoraan tai pikaisesti huuhdot vielä vedellä.
Kannattee muistaa, että sitruuna vaalentaa hiuksia, joten tummaan kuontaloon sitä ei kannate käyttää.

Alkukesästä olin siskoni luona saunomassa ja hiukset olivat pesua vailla. Koko talosta ei löytynyt ruokasoodaa, etikkaa tai kananmunia. Mietin, että milläköhän sitä hiukseni pesisin ja päätin, että kokeillaampa shampoota. Otin oikein pienen pienen nokareen ja laimensin senkin vedellä. Hiukset ja päänahka otti kyllä itheensä. Eivät tykänneet ollenkhan. Päänahkaa kiristi ja kutitti, hiukset ratisit kuivuuttaa. Eivätkä pysyneet puhtaana ku pari päivää ja sitte hääty pestä uudelleen.

Joten olen kyllä päättänyt jatkaa hiusten pesua ilman shampoota. Hiuksia en myöskään ole värjänny sitten viime marraskuun. Eka näytti, että maantienväriset niistä kasvaa ku juuren väriä katto, mutta kyllä net vaaleat on. Värjättyä hiusta ei ole jäljellä ku loppukeväästä napsasin hiukset taas lyhyeksi. Tarkotus oli kyllä kasvattaa ja katella kuinka net luonnonkiharat hiukset käyttäytyy pitkinä, ilman shampoota ja hoitoainetta ja yleensäki saako näihin pituutta vai vain lisää kiharaa. Mutta ei minun päänahka kestä pitkää hiusta. Mulla hiusta on niin tiheässä ja ku se kiharana vielä pakkautuu lähelle päänahkaa niin päänahka ei hengitä. Kertyy hilsettä, kutittaa ja hikoaa. Pakko sitä on keventää.

Joten lyhyt pörrö on minun tavaramerkki

Syyskuussa odottaa reissu Espanjan aurinkoon. Miepä kerron sitten millainen yhdistelmä suolavesi, luonnonkihara hius ja shampoottomuus on.

Hyvää loppukesän jatkoa sulle.

Hiuspörrö omalla värillä

No Poo = No shampoo = Ei Shampoota

Mie synnyin 80-luvun alussa punapäänä.

Mie 1 vee

Hiukset olivat myös luonnonkiharat ja väri vaaleni kouluun lähön koittaessa melkein blondiksi.

Ekaluokalle lähdössä

Ja koska hiukset olit kiharat, jäin aina paitti uusista hiusmalleista, koska minun hiuksiin net ei passannu.

3. luokalla

7. luokalla

Eli näitä muutamia kokeiluja lukuunottamatta hiukset yleensä vain olivat ja kasvoivat.

5. luokalla

Ja koska hiuksile ei paljon muuta voinu tehdä, alkoi yläasteella hiustenvärjäys kierre, jota onkin kestäny aina viime vuoteen asti. On ollu väriä, punaisesta mustaan, blondin kautta takasin punaiseen. Hiukset on värjätty vähintään kolmen kuukauden  välein, välillä tiuhempaanki, välillä harvakseltaan.

 

 

 

Siinä on lempihiusväriä, nämä net on ollu ylheisimmät värit. Ku ikää tuli yli parikymppiä rupes hiusten pituus lyhenemhän. Ja ku kolmekymmentä tuli täyhteen rupes päänahka oireilemaan. Ensin kutitti, voi jessus sitä raapimista. Ja verillehän se päänahka kynsimisestä. Sitte päänahka kuivasi, ja siitä alko irtoamaan sellasia kuivia hiutaleita. No mie hain tietoa netistä ja löysinki. Kävin apteekista kutiavalle päänahalle tarkotettua shampoota ja kortisoniliuosta. Niilä se paraniki ja kutina loppu. Mutta edelheen oli päänahka kuiva. Kyllä mie eppäilin, että saatto se olla psoriaasistaki, mutta ku se on niin hankala toeta edes lääkärissä. Viime kesän yli pääsin nuilla tropeilla. Sitte palasi kutinaki.

Marraskuussa päätin, että nyt vois kokkeilla sitä shampoomuutta. Ei ollu reishuun lähtöä eikä muutakhaan äksöniä, joten oli mitä mahtavin aika kokkeilla kuinka net hiukset likkaantuu jos niitä ei shampoolla pese. 

Alotin Ei Shampoota- jakson pesemällä hiukset perusvoiteella. Humektan-perusvoidetta hieroin päänahkaan, annoin olla ja pesin lämpimällä vedellä pois. Hiuksiin laitoin kyllä pesun jälken hiuksiin jätettävää hoitoainetta, mutta vain pittuuksille, varoin ettei mene päänahkaan. 

Shampoot siirsin syrhjään, etten vahingossa vanhasta tottumuksesta niitä päähäni laita. Mie olen ennenki korvannu shampoo pesuja Humektanilla, kosteuttanu sillä tavalla päänahkaa. Sitä suositellaan myös psoriasista sairastavan shampooksi.

Viikon pesin hiukset perusvoiteella, tosin vain kahesti. Sitten seuraavalla viikolla pesin hiukset vedellä ja kerran kananmunaöljy seoksella eli kaksi kananmunankeltuaista vähän vaahdotetaan (haarukalla tai vispilällä) ja lisätään kaks ruokalusikallista öljyä (oliivi- tai kookosöljyä). Seos hierotaan hiuksiin ja päänahkaan, annetaan olla n. 5 minuuttia ja huuhdotaan hyvin lämpimällä vedellä. Muista hieroa päänahkaa pesun aikana hyvin sormenpäillä.
Samalla kerralla kokeilin huuhtoa hiukset pesun jälkeen etikalla (tasoittaa päänahan ph:ta), mutta minunsta hiuksiin jäi epämiellyttävä tuoksu, joten vaihdoin etikan sitruunaan. Ostin kaupasta sitruunamehua (sellainen pieni keltainen, hieman sitruunan mallinen muovipullo) ja kaadoin sen suihkepulloon ja laimensin vedellä (summanmutikassa).

Nyt kokeilua on kestänyt kaksi kuukautta ja ei kutita päänahkaa. Kokeilun alussa värjäsin hiukseni lähelle omaa (ainakin oletettua) hiusväriä ja se on nyt toistaiseksi ainakin viimeinen hiustenvärjäys kertani.
Päänahka on tosiaan rauhottunut, mutta on edelleen kuiva. Tästä syystä pesen hiuksia aina silloin tällöin perusvoiteella. Hieron Humektania päänahkaan, annan vaikuttaa muutaman tunnin tai koko yön ja pesen lämpimällä vedellä. Suihkutan hiuksiin laimennettua sitruunamehua, annan vaikuttaa muutaman minuutin ja huuhtelen kylmällä vedellä.

Kun jätin shampoon pois, ehkä viikon kaksi hiukset rasvoittu mutta sen jälkeen rasvottuminen lakkasi. Ja se hyvä puoli on luonnonkiharissa hiuksissa, että ne saa olla todella likaiset ja rasvaiset ennen kuin se näkyy :)
En ennenkään pessyt hiuksiani kuin kaksi kertaa viikossa, koska hiukseni eivät nopesti rasvoitu ja mitä tiuhempaan hiuksia pesee sen nopeammin ne likaantunvat.
Jos sinulla on helposti rasvoittuvat hiukset, vähennä ensin pesu kertoja. Jos peset hiuksesi kerran päivässä, vähennä ensin joka toisesta päivästä shampoo pois. Pese siis hiukset joka toinen päivä shampoolla ja joka toinen pelkällä lämpimällä vedellä. Muista huuhdella hiukset viimeiseksi kylmällä vedellä, tämä sulkee hiusten pinnan. Vähennä sitten hiustenpesu päiviä (sekä vedellä, että shampoolla). Kun olet saanut vähennettyä hiusten pesupäivät n. 2 kertaan viikossa, pese toisena päivänä hiukset shampoolla ja puolessa välissä viikkoa kananmunaöljy seoksella.

Kannattee kokeilla ja löytää itselle toimiva malli. Jopa se että pesee hiukset vaikka vain kerran viikossa shampoolla ja korvaa muut pesut pelkällä vedellä, perusvoiteella tai kananmunaöljyseoksella voi sopia sinulle.

Itse käytän edelleen hiuksiin jätettävää hoitoainetta. Luonnonkiharat hiukseni on sen verran itsepäiset, että ne pysyvät paremmin hallittavina ja vähemmän pörröisinä hoitoaineella. Käytän hoitoainetta vain hiusten pituuksille, enkä käytä pois pestäviä hoitoaineita. Käytän myös tarpeen vaatiessa (juhlat, biletys yms.) muotoilutuotteita. Joulupukki toi minulle suolavesisuihkeen (salt water spray) joka ainakin minun hiuksissa toimii aikalailla samoin kuin hiuskiinne. Jos olen käyttänyt hiuksissa muotoilutuotteita pesen sen jälkeen hiukseni kananmunaöljyseoksella (monet pesevät hiuksensa ruokasoodavesitahnalla kun haluavat oikein tehokasta puhdistusta, mutta minun päänahan ja hiukset se kuivatti kerralla. Päänahka oikein kiristi pesun jäljiltä).

Joten ei muuta kuin kokeilemaan :)

Hiusväri ja tyyli nyt

Joulupukin apulaisena

Ajattelin tänä jouluna olla tekemättä mitään joululahjoja, mutta koska työt on jääny vähäksi, myös rahavarat on kummasti vähentyneet ja jouluhan tunnetusti rokottaa niitä vielä lisää, joten tälläisiä tuli tehtyä:

Lisää remonttia

Pientä pintaremonttia kerrostalo kolmiossa. Vaihdoin pojan pienempään huoneeseen ja valtasin ompelukoneen kanssa isomman. Värit ei sopinu, joten ei muuta kuin maalisuti käteen ja tela toiseen. Opettelin jopa tapetoimaan.

Makuuhuone nyt. Vasemmalla oleva harmaapainotteinen seinä on tapettia, loput on maalattu.

Tarkempi kuva maalista.

Pojan huoneen seinä nyt. Yläosa on maalia, alaosa on maalia. Boordi tapettia.

Kuvakulma toinen.

Keittiökin on saanut maalia kevään ja kesän aikana.

Harmaa pohjamaali

Hopea lasyyrimaali kuviot

Lähikuva lasyyrimaalista

Hoitaja...Sairaanhoitaja...Sairaanhyvähoitaja...

Seuraava "Koulutettujen hoitajattarien toimenkuvaus" on vuodelta 1892,

Sairaanhoitajattaren on kolmesti päiwässä lakaistawa hänelle uskotun sairashuoneen lattia, pyyhittäwä pölyt sairastawien kasvoilta ja peitteiltä sekä sänkyjen alta ja tyhjennettävä sylky- ynnä muut kupit.

Joka päiwä täytetään öljylamput, puhdistetaan uunit ja ristikot. Ikkunat pestään kerran wiikossa, huusi tyhjennetään joka toinen päiwä.

Jokainen sairaanhoitajatar tuo päiwittäin sisälle sangon wettä ja sylillisen halkoja.

Ylimmäinen hoitajatar tuo tohtoreitten huoneeseen kopallisen hiiliä, teroittaa kynät huolellisesti ja tyhjentää tuhkakupit.

Jokainen sairaanhoitajatar wie päiwittäin tunkiolle likaiset kääreliinat ja sen kaltaiset, mutta noudattaa säästeliäisyyttä, jos woi ne suinkin pestä.

Työt aloitetaan kello 5 aamulla ja lopetetaan kello 8 illalla, paitsi pyhänä, jolloin sairaanhoitajattaret saawat olla kotona, ja sairastawat saawat syödä omia ewäitänsä ja toipua muutenkin wiikon rasituksesta myös yöt, ja tulewat täten koko sairashuoneen wirkistykseksi.

Jokaisen sairaanhoitajattaren odotetaan kuitenkin käywän sunnuntaina kirkossa ja wiettäwän muutenkin ajan siweellisesti.

Sairaanhoitajattaret saawat yhden illan wapaata wiikossa woidakseen seurustella poikien kanssa, ahkera kirkossa käwijä saa kuitenkin kaksi iltaa.

Sairaanhoitajattaren tulee elää suuressa siweydessä eritoten nuorten neitojen. Kaikenlainen flirttailu tohtoreitten kanssa on kielletty.

Osaston poslinen lawoire on yksinomaan tohtoreitten käytössä, muut käyttäkööt kupaarista lawoirea.

Työpäiwän päätyttyä on ilta wietettäwä lukemalla hywiä kirjoja tai maalaamalla posliinia. Suositeltawana aiheena on kukat.

Se, joka polttaa papirossia, nauttii alkoholijuomaa mitä tahansa, käherryttää tukkaansa, käyskentelee Esplanaadilla, käy asematunnelissa tai muissa julkisissa paikoissa, harjoittaa uhkapeliä kuten rättipokkaa, antaa aihetta epäillä hänen arwoaan, tarkoituksiaan, wilpittömyyttään tai kunniaansa.

Sairaanhoitajatar, joka on uskollisesti suorittanut työnsä wiiden wuoden aikana ja osoittautunut moitteettomaksi ja säästäwäiseksi sekä pitänyt huolen siweellisistä welwollisuuksistaan, saa wiiden pennin korotuksen päiwässä, mikäli sairastawia on tullut lasarettiin enemmän kuin niitä osastolla on kuollut.

Sairaanhoitajatar 1892
http://www.amazon.com/Hospital-Patient-Writing-Letter-Sketch/dp/B0014H3ABE

12 HYVÄÄ SYYTÄ HAKEUTUA HOITOALALLE:

1. Opit järjestelmällisyyttä. Opit myös tekemään monia asioita yhtäaikaisesti; ei ole mikään ongelma puhua puhelimessa, syödä leipää ja tehdä lääkemuutoksia, kaikkea samaan aikaan siis.

2. Opit itsehillintää ja kärsivällisyyttä. Et jaksa pitkän päälle enää välittää siitä, kun omaiset soittelevat päivän mittaan kahdeksatta kertaa ja kyselevät täsmälleen samoja asioita. Tässä täytyy muistaa, että ei ole olemassa typeriä kysymyksiä, on olemassa vain helvetin typeriä kysyjiä. 

3. Opit olemaan loukkaantumatta ihan pienistä. Tyypillisimmät lempinimet kuten "huora" ja "vittumainen akka" eivät tunnu muutaman kuukauden jälkeen enää missään. Et myöskään jaksa välittää siitä, jos potilas lyö sinua nyrkillä naamaan tai ilahduttaa jolloin muulla vastaavalla keinolla. Ja sitäpaitsi uudet silmälasit saa työnantajan kustannuksella, jos vahinko on sattunut työaikana.

4. Opit nauttimaan askaattisen elämän iloista. Näillä palkoilla se on hyvä taito.

5. Opit myös nauttimaan elämän pienistä asioista, jotka monien muiden mielestä ovat itsestäänselvyyksiä. Näihin kuuluu mm. keskeytyksetön ruokatauko.

6. Saat alituisesti todistaa kuinka ahkera ja työllesi omistautunut työntekijä olet, tekemällä kahden ihmisen työt -yhden ihmisen palkalla.

7. Et kyllästy työkavereihisi, koska et ehdi jutella heidän kanssaan montakaan, työasioiden ulkopuolista, asiaa vuoron aikana. Lisäbonuksena tulevat myös alati vaihtuvat sijaiset.

8. Saat nauttia kaikista vuorokaudenajoista, koska rytmisi on jatkuvasti sekaisin. Erityisesti tämä ajatus lämmittää mieltä aamuneljän kierrolla vaippaa vaihtaessa; muut ihmiset ovat nukkumassa ja menettävät tämänkin kullanarvoisen aamuhetken!

9. Alkoholinkäyttösi vähenee varmasti. Kun monen peräkkäisen työviikonlopun ja rankan työviikon jälkeen pääset viikonloppuvapaalle, olet valmista kauraa sänkyyn. Siinä se lauantai ja sunnuntai sitten vierähtävätkin mukavasti eikä rahaa kulu baareihin ollenkaan.

10. Jos kuitenkin koet, ettei työsi anna sinulle tarpeeksi ja aiot nautiskella olostasi alkoholin avulla, suosittelen, että teet sen yövuorojen jälkeisenä nukkumapäivänä. Tällöin elimistösi käy muutenkin ylikierroksilla ja alkoholi menee päähän kuin kirves. Tulee siis erittäin halvaksi, kun pääset baarista kantokyydillä kotiin jo kahdeltatoista!

11. Kehität työtä tehdessäsi itsellesi ns. teräsmahan. Voit täysin sujuvasti puhua ruokapäydässä ulosteista ja oksennuksista eikä tunnu missään.

12. Tuot töistä mukanasi niin paljon bakteereita, että luultavasti naapurisikin tulevat vastustuskykyisiksi liikkeellä oleville kulkutaudeille.

Dietti-Juttana ja Remontti-Reiskana

Tänä syksynä on kutomiset jääneet vähemmälle. Työt tietysti rajoittaa harrastamista, mutta suurimman osan ajasta vie puolitoista vuotias poikani :) Uusi haaste tänä syksynä on painonpudottaminen. Raskausaikana tuli kiloja ja kiloja jäi. Nyt on laihdutusporukan kanssa pistetty kisa pystyyn; kuka laihduttaa eniten Helmikuun loppuun mennessä. Kahdessa kuukaudessa on lähtenyt 8 kg.

Muunmuassa tälläisin keinoin on kiloja karistettu.

Ostin myös tässä syksyn aikana itselle ja pojalle asunnon. Nyt olis sitte erikokoisia remontteja tiedossa. Viikonloppuna aloittelin remonttia näin:

Edessä oleva seinä (valkoinen) oli alunperin vaaleanpunainen, jossa kiersi tummemmalla kukka-lehtiköynnös katon rajassa.

Tältä pojan huone näyttää nyt, vaikka onkin vielä keskeneräinen.

Näin se minun viikonloppuni vierähti; ei ihme, ettei ehdi kutomaan ja Joulupukkikin joutuu odottelemaan pyytämiään joululahja-avustuksia.

Ja näin maanantaina on hyvä jatkaa maalausprojekti loppuun.

                             

Siksakkia siskon tytölle

Novita Kevät 2013- lehdessä oli ohje, jota piti kokeilla. Siskon tyttö sai itselleen koulumekon, jolla tarkenee talvellakin.

Mekon koko 122cm

Yläosa Novita 7 veljestä

Alaosa Novita 7 veljestä raita

Siksak mekon helmakuviointi