Se vaihtui sitten elokuuksi. Nyt ollaan oltu Rasmuksen kans kolme viikkoa kotona. Arki on alkanut sujumaan mukavasti. Rasmus laittelee yöunille seitsemän molemmin puolin ja heräilee kerran kaks yössä syömään. Pari viikkoa ollaan iltapalaksi syöty Onni vadelma-mustikka puuroa, jonka jatkan Nutrilon Omneo maidolla. En ole uskaltanut antaa valmis vellejä, ku sen sopivan äidinmaidon korvikkeen valitseminen oli niin hankalan takana. Vellit kun sisältävät "tuoretta maitoa". Mutta minun pojalle kelpaa. Eikös se niin mene, että "puuron syöjän posket ovat punaiset".
Kaksi viikkoa olen nyt ollut pojan kanssa kahdestaan. Ei Rasmuksen isää näkynyt viime viikonloppuna kotona. Viikot ollaan muutenkin kahdestaan, kun pojan isä on töissä kauempana. Minkäs mie asialle teen? Ei voi isää pakottaa tapaamaan lastaan. Ja poikahan siitä kärsii, ei äiti.
Ei toteudun sukupuolten välinen tasa-arvo kun on kyse lapsista. Jos äiti lähtee viikon lomamatkalle ilman lapsia, ihmetellään "Miten sie saatat jättää lapset ja kuka lasta nyt hoitaa?" Miten olisi lapsen isä? Lapsen tekemiseen kun tarvitaan kaksi, ja suurin osa suomalaisista perheistä koostuu edelleenkin naisesta ja miehestä. Ei kukaan ihmettele isää, joka ei näe lapsiaan kuin kerran vuodessa. Vai miltä kuulostaa usein käytetty lausahdus "Jaa, se isä jäi lapsenlikaksi". Miten niin lapsenlikaksi? Isähän on isä, ei palkattu lastenhoitaja. Vai olettako ikinä kuulleet, että äiti olisi jäänyt lapsenlikaksi? Ehei.
Kukaan ei nykypäivänäkään ihmettele, jos isä on viikko- tai pitempikin aikaisissa töissä toisella paikkakunnalla, mutta mietippä sitä kauhistelua jos äiti tekisi saman. Suurin osa yksinhuoltajista on edelleen naisia. Jo pelkkä suomen laki tekee vanhemmista eri arvoisia. Avoliitossa isyys pitää tunnustaa joko vapaaehtoisesti tai sitten dna-testein. Avioliitossa syntyneen lapsen isäksi taas merkitään naisen aviomies, vaikka koko kylä tietäisi lapsen todellisen isän. Ja näin ollen lapsen biologisella isällä ei ole mitään oikeutta omaan lapseensa, halusi hän tai ei. Onko lapsen parempi tuntea huono isä, kuin ei isää ollenkaan? Mutta kysyykö tätä samaa asiaa kukaan kun on kyse äidistä? Äitiinhän lapsella on aina oikeus, miksei isään?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti